ReliefWeb

Gakiha WERU [email protected]
lähetetty lauantai 26.5.2012 klo 22:29

sata vuotta sitten Nairobi oli Kenian ja Ugandan rautatietyöläisten telttaleiri.

siellä oli viileä sää, puhdasta juomavettä neljästä pääjoesta – Ngongista, Nairobista, Matharesta ja Mbagathista – luoden kuplivan ekosysteemin, jossa kasvit ja eläimet menestyivät.

nykyään tämä ekosysteemi on tuhoutunut Ihmisasutuksen takia. Neljä jokea virtaa yhä Nairobin läpi, mutta satavuotiaan saastumisen vuoksi monet erehtyvät luulemaan niitä avoimeksi viemäriverkoksi.

kuitenkin, kuten viime viikkoina on nähty, joet ovat hyvin elinvoimaisia, ja niillä on mahdollisuus vallata tunkeutuneet alueensa tuhoisan häikäilemättömästi.

viime lauantai-iltana Matharejoki puhkaisi rantojaan. Yksi mies hukkui kuohuvaan veteen. Joen radan slummiasunnot pyyhkäistiin pois, ja yli 300 ihmistä jäi kodittomiksi. (KATSO KUVAT: Mathare flash floods)

Matharen asukkaille oli yllättävää, ettei alueella satanut tulvien aikaan. Tulvavedet tulivat Kiambun piirikunnasta, josta Matharejokeen laskevat sivujoet saavat alkunsa.

viime vuosina hallitus on Unepin kaltaisten elinten tukemana ryhtynyt toimiin Nairobijoesta alkavien jokien puhdistamiseksi.

NEMA: n sääntöjen noudattamisesta ja täytäntöönpanosta vastaavan johtajan Benjamin Langwenin mukaan nairobijoen 40 kilometrin pituinen osuus lähteeltä kaupunkiin on katettu.

“tämä alue kattaa lähteen Ondirin suolla kaupungin keskustaan. Olemme käsitelleet kaikki purkukohdat sekä vallanneet takaisin rantaviivan alueen.

vesieliöstöä on havaittu ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, Langwen kertoi Sunday Nationille. Suurimmat haasteet puhdistukselle ovat jokien varsilla olevat monet epäviralliset asutuskeskukset.

Ngongjoki virtaa Kiberan slummin läpi, jossa ei suuresta ihmisasutuksestaan huolimatta ole jätevesi-ja kiinteiden jätteiden käsittelyjärjestelmää.

se kulkee myös teollisuusalueen läpi, josta osa teollisuudesta laskee sinne jätteitään.

vaikka Langwen sanoo, että nämä purkupaikat on suljettu, joki kulkee Mukuru Kaiyaban ja Mukuru kwa Njengan läpi, jotka ovat molemmat väkirikkaita slummeja, joiden asukkaat laskevat jätteensä jokeen.

nairobijoki halkoo Groganin alueen läpi gikombaan, joka on tiheästi asuttu alue, jossa on sekä hökkeleitä että kevyttä teollisuutta joen rannoilla. Se kiertelee myös rönsyilevien Kiambiun slummien läpi.

ja matharejoki virtaa rönsyilevän Matharen slummin läpi, jossa jäteveden ja kiinteän jätteen loppusijoitusjärjestelmät ovat olemattomat.

edesmennyt John Michuki oli ympäristöministerinä toimiessaan ehdottanut, että kaikki rantavyöhykkeellä asuvat ihmiset siirrettäisiin muualle sanoen, että tämä oli ainoa tapa saada kaupungin joet takaisin.

maata oli tunnistettu Njirun ja Mwikin alueilta, joille joen varrella sijaitsevissa epävirallisissa asutuskeskuksissa asuvia ihmisiä oli tarkoitus siirtää muualle. Asukkaat tyrmäsivät ehdotuksen jyrkästi.

he kertoivat kävelevänsä köyhinä töihin kaupungin keskustaan tai teollisuusalueelle. Heidän mukaansa siirtäminen katkaisisi heidän toimeentulonsa. Ideasta luovuttiin kaikessa hiljaisuudessa.

langwenin mukaan siirtämisen vaihtoehtona on kunnollisten asuntojen tarjoaminen viemäröinteineen ja jätevesineen sekä kiinteiden jätteiden käsittelyjärjestelmät.

Peter Otieno asuu mutaseinäisessä ja rautakattoisessa yksiössä Majengossa, lähellä Nairobijokea. Hän maksaa Sh500 vuokraa kuukaudessa huoneesta, jossa hän asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Se on kävelymatkan päässä Groganista, jossa hän työskentelee mekaanikkona.

“jos hallitus pystyttäisi uudenaikaisia asuntoja, vuokrat nousisivat varmasti ylitseni. Myös veden hinta nousisi. Joutuisimme siirtymään kauemmas työpaikoilta.”

Mary Wambui, joka myy välipaloja kävelytiellä Gikombassa, sanoo uskoneensa aina, että nairobijoki on osa kaupungin viemäriverkostoa.

“vasta puhdistusharjoituksen alettua suurin osa meistä tajusi, että kyseessä on joki. Olimme ihmeissämme, kun näimme Katupoikien kalastavan Kariokorin ja Globe Cineman liikenneympyröiden välillä, hän kertoo.

jokiin johdettavien teollisuus-ja kotitalousjätteiden lisäksi muut jätevedet ovat peräisin maataloustoiminnasta ja autopesulan valumavesistä.

“meillä on pienviljelyä, jossa käytetään kemiallisia lannoitteita. Kun sataa, osa lannoitteista ja vaarallisista kemikaaleista huuhtoutuu jokiin.

“pitkällä aikavälillä alajuoksulla elävät ihmiset kerryttävät vereensä vaarallisia metalleja, kuten lyijyä, jos he käyttävät vettä kasvisten pesemiseen”, Langwen sanoo.

myös Nairobin vesistöalueen Porakaivot ovat vaarassa saastua. Nema sanoo, että jokiin kulkeutuu aikanaan haitallisia aineksia maakerrosten läpi pohjavesistöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.